keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

mun puutarhajuhla -synttärit














Minulla oli synttärit tuossa alkukuusta, ja koska täytin pyöreitä - maagiset 40 vuotta tuli plakkariin - halusin juhlia sitä hieman isommin. Olen oikeastaan jo muutaman vuoden miettinyt, että kun ne isommat juhlat tulevat eteen, haluan pitää kunnon juhlat. Olin ajatellut, että navetan vintti siivotaan ja sinne sitten laitetaan kekkerit pystyyn. Siivoaminen jäi kuitenkin viime kesänä tehtyä, ja koska vintti on täynnä kaikenlaista, niin ei sen laittoon olisi tänä kesänä riittäneet rahkeet. Muutenkin tuossa alkuvuoden puoliskon aikana ei jotenkin ollut fiilistä koko synttäreihin. Pähkäilin ja pähkäilin, että pidänkö ollenkaan, lähdenkö matkalle vai mitä. Sitten ihan alkukesästä päätin että kyllä mun täytyy juhlia, että harmittaa vaan sitten joskus myöhemmin, ettei tullut juhlittua, koska olin kuitenkin aiemmin aina juhlia suunnitellut.

Ja onneksi järjestin, sillä olihan kivat juhlat! Sain paljon apua siskoilta, äidiltä ja muulta perheeltä ja suvulta järjestelyissä, leivonnassa ja muussa. Nuoremman isosiskoni kanssa tyhjensimme toisen autotallimme, ja siitä tuli yksi juhlatila "klubi". Pihaan vuokrattiin teltta ja lainasin vähän lisää kalusteita vanhemmiltani. Myös ihanat nostalgiset Marimekon kankaat sain äidiltä lainaan pöytäliinoiksi. Lippuviirejä puihin ja rennot puutarhajuhlat sai alkaa. (siis oikeesti oli vähän enemmänkin työtä kyllä :D )

Ensin nostettiin maljat, juotiin kahvit ja sitten oli vuorossa pieni sirkusesitys, jonka olin pyytänyt ystäviemme tyttäreltä. Sitten vaan hengailtiin ja mun perhe varustettuna muutamalla vahvistuksella esitti laulun, jonka olivat tehneet mun 30-vuotis synttäreille. Muutama lisäsäkeistö oli lisätty myös. Se oli kyllä niin hyvä!
Vähän myöhemmin oli sitten toast buffet, joka oli äitini idea. Se oli kyllä tosi menestys, vaikka vähän joutuikin vuoroaan jonottelemaan. Loppuilta ja yö kuunneltii musiikkia, istuskeltiin ja juteltiin. Just semmoista kivaa rentoa meininkiä. :) Ja kun mun paras ystävä jäi vielä yökyläänkin niin sunnuntain brunssi ja höpöttely kruunasi kaiken. 
Sää oli mainio koko viikonlopun ja suurin osa kutsutuistakin pääsi paikalle. Mitä sitä enempää olisi voinut toivoa? :)

Nyt mä oon sitten nelikymppinen. Tuntuu aika samalta. :D

Laura

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Marikalla kylässä













Viime keskiviikkona siis treffattiin Marikan luona. Olemme pitäneet blogitreffejä jo kolmena kesänä Marikan omenapuun alla kauniissa säässä ja sää oli mitä mainioin nytkin. Tosin tällä kertaa herkut nautittiin sisällä, mutta kyllä me pihallakin istuskeltiin.

Marikan ja perheensä koti on täynnä kaikkia ihania juttuja, kuten vaikkapa olohuoneen upea vanha kaappi, joka on aikoinaan palvellut jossakin puutyöverstaassa työkalukaappina. Sitten viimenäkemän oli ruokailutilan yksi seinä tapetoitu herkullisella tapetilla, jossa kukat kukkii ja linnut laulaa. Iso peukku! Tunnelma kotona on jotenkin niin ihanan rauhallinen ja valoisa. Varmasti suuri merkitys on sillä, että oikeastaan kaikki kotona on hyvin vaaleaa (värejä kuitenkaan unohtamatta) - paitsi ihana laumanvartija, joka sitten onkin täysi vastakohta. :D Mutta se tunnelma; ikkunat auki puutarhaan, sireenit huojuvat hiljaa tuulessa ikkunan takana, pikkukylän rauha. Ja kaikki nuo vanhat huonekalut... Oi että!
Pihalla on niiden omenapuiden lisäksi piharakennukseen tehty kesähuone, joka on varmasti kuin toinen olohuone kesällä. Sen kylkeen on suunnitteilla - ja rakenteillakin jo - terassi. Enpä malta odottaa millainen siitä tulee! :)

Ja jottei totuus unohtuisi niin taas pöytä notkui herkkuja. :D Meillä on aina tapana herkutella nyyttäriperiaatteella ja tällä kertaa mentiin aika makea-painotteisesti. Mutta mikäs siinä... ;) Itse tein gluteenittomia ja vegaanisia vaniljakuppikakkuja, sekä (samaten gluteenittomia ja vegaanisia) suklaa-kookos -fudgeja. Lisäksi saimme raparperipiirakkaa, täytekakkua, karkkia, sipsejä...

Aika kului jutelessä niitä näitä ja kotiin ajellessa olo oli kyllä mukavan virkistynyt! Kiitokset tällä kertaa paikkalla olleet bloginaiset Marika, Jessica, Krisse ja Katja. :)

Nyt me suuntaamme lasten ja mun vanhempieni kanssa Lappeenrantaan päiväreissulle! Mukavaa uutta viikkoa kaikki, tällä viikolla on jo juhannus!

Laura

p.s. Aikaisempiin postauksiin Marikan luota pääset tästä ja tästä linkistä. Postauksia muista treffeistämme löydät sivupalkista tägistä "blogitreffit". :)

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Aamiainen terassilla






Hihhei, pitkästä aikaa! :) Mitä kuuluuuu? Tänne meille kuuluu ihan mukavaa. Lomalla ollaan lasten kanssa ja silleen. Kevät meni hujauksessa, töitä tehden ja muutenkin siinä sivussa. Olin koko kevään jotenkin tosi väsynyt ja koko blogimaailma on ollutkin aika lailla unohduksissa. Viime keskiviikkona oltiin blogitreffeillä Marikan luona ja nauratti kyllä; sanoinkin että oikein tavan bloggaaja minäkin olen. Krisse sitten kysyi multa että tiedätkös mikä sun viimeisen postauksesi on? Oli sitten pakko vastata että en! :D No, edellisiltä treffeiltähän se. Voi sentään... Mutta aika hyvin olen saanut sen tietyn syyllisyyden postaamattomuudesta pidettyä taka-alalla. On ollut niin paljon kaikkea muuta mielessä. Raparperin alla olen oleillut enemmän tuolla instagramin puolella, josta tilin löytää nimellä @lauraraparperinalla. Sinne tulee kuvia ja storyakin laitettua lähes päivittäin, joskus jopa monta kertaa päivässä. ;)

Koti on ollut myös kevään vähän semmoinen sekasotku, Siihenkään en ole jaksanut panostaa erityisesti. Eilen sain viimein terassinkin siivottua ja laitettua kesäkuntoon ja aamulla oli kyllä ihana kantaa kahvikuppi (nojoo, ämpäri tuo melkein on :D ) ulos ja nauttia lämmöstä ja lintujen laulusta. Tuo lavasohva on vaan niin mukava. <3 Nyt olen hieman kyllä miettinyt, josko sais tuolta varastosta semmoisen vanhan rautasängyn kannettua (=kannatettua miehellä ;) ) tuohon, vaihtelu virkistäisi nääs. Mutta saa nyt nähdä.

Väsymyksestä vielä, että olen tosiaan ollut melkein koko kevään ja oikeastaan vieläkin ihan tosi väsynyt. Ihan siis jopa voimaton välillä. Voihan se toki olla että viimeiset viikot töissä vei voimia tai jotain, mutta kävin alkuviikosta hakemassa apteekista rautaa. Vielä en ihan täydellistä apua siitä ole saanut, mutta on olo ehkä hieman pirteämpi ollut....ehkä? :)

Mutta jos joku  niin tosiaan ne keskiviikon treffit kyllä piristi mieltä. Niistä seuraavassa, oli pakko tehdä tämmöinen "kuulumis-postaus" ensin. :)

Ihanaa kesän alkua! Tai kohtahan tässä ollaan jo juhannuksessa, mutta kyllä kesä silti vielä ihan alussa on!

Laura

p.s. ihan kiva tässä on blogatakin :)


keskiviikko 1. helmikuuta 2017

treffejä ja gluteeniton porkkanakakku











Viime sunnuntaina meillä oli taas meidän pienen blogiporukan treffit. Tällä kertaa meidät oli kutsunut kahvittelemaan Krisse ja minulle visiitti hänen luokseen olikin ensimmäinen laatuaan. Se on kyllä aina jännä kun pääsee kylään jonkun sellaisen luokse, jonka kotia on nähnyt kuvissa. Yleensä koti on tosi erilainen kuin minkälaisen kuvan siitä itselleen on luonut. No, ehkä "tosi erilainen" on väärä sana, mutta siis jotain erilaista niissä aina on. Esimerkiksi olin ihan suu auki huonekorkeudesta. Tiesin, että Krissen koti on rintsikka, ja tosiaan huonekorkeus yllätti.

Koti oli tosi lämminhenkinen ja silleen sopivasti koristeltu. Kaikenlaisia yksityiskohtia ja suloisia asetelmia oli paljon, mutta vastapainoksi sitten tyhjääkin tilaa. Muutaman jutun, joista olen vähän jopa kateellinenkin, voisin mainita erikseen, elikkä ensinnäkin pönttöuuni. Olen ainakin instassa joskus maininnut, että haluaisin meillekin mieluummin pönttöuunin, kuin tuon takan mikä meillä nyt on. Jotenkin tykkään pönttöuuneista ihan kauheesti, mutta ei semmonen valitettavasti meille oikein sopisi. Toinen on vanhojen ikkunoiden "ympärille" rakennettu hieno vitriinikaappi. Olen semmoista (tosin lattialla seisovaa) haaveillut meillekin (vinkvink vaan mies, jos nyt ikinä tänne sattuisit eksymään! ;) ) Myös kuvassa näkyvä nojatuoli on tosi kaunis, muistelen juuri samanlaista kaupassa ihailleeni. Muutenkin ihana tuo lukunurkkaus. Ihania juttuja teillä siis, Krisse! :)
Yläkerran portaista tykkäsin kanssa. Jotenkin suloiset ja hyvin tyypilliset vanhassa talossa, eli kapeat. Mutta silti jotenkin valoisat, ja mukavasti sisustetut.

Krissen mies kertoili meille pitkät pätkät talon mielenkiintoista historiaa. Aika hienoa, että tietää noin paljon talosta, jossa asuu, vaikka kyseessä ei ole siis mikään sukutalo. Huomaan, että kuvia ei sitten ihan kauhean paljon tullut napattua kaikelta höpöttelyltä.. :D

Meillä treffeillä "pääteema" on syöminen ja rupattelu. (Heh! :D ) Tälläkin kertaa oli nyyttäriperiaatteella saatu pöytä notkumaan. Kivasti oli meikäläinen kasvissyöjänä otettu huomioon, kiitos siitä! <3 Tarjolla oli siis hyvää kasvispiirakkaa ja -dippijuttuja, johon myös tortillasipsejä dippailtiin. Lisäksi mustikkapiirakkaa jäätelön kera, nam! Itse leivoin (gluteenittoman, taisi kaikki muukin olla gluteenitonta) porkkanakakun. Laitanpa tähän ohjeen, kun sitä pyydettiin. :) Tämä Valion ohjeesta ihan hitusen muokattu, tosi helppo. Itse tein siis puolitoistakertaisena, laitan ohjeen niinkuin itse tein.



Gluteeniton porkkanakakku

n. 200g (~3dl) margariinia sulatettuna
3 dl raakaruokosokeria
4-5dl porkkanaraastetta (hienoa)
4 munaa
6 dl gluteenitonta jauhoseosta (semper)
3 tl leivinjauhetta

Lämmitä uuni 175 asteesee. Voitele ja jauhota vuoka. (Minulla taisi olla 18-20 cm halkaisijan irtopohjavuoka) Mittaa kaikki ainekset kulhoon ja sekoita. Kaada vuokaan ja paista n. 45 minuuttia, kunnes hammastikkuun ei jää pistettäessä taikinaa. Anna jäähtyä kunnolla ennen kuin kuorrutat.

Kuorrute on oikeastaan omasta päästä.

1 rasia valio viola appelsiinituorejuustoa
n. 50 g pehmeää margariinia
puolisen purkkia tomusokeria (laita sen verran, että kuorrute on suht jämäkkää. 
Vatkatessa pitää "vatkausjälkien" näkyä)

Laita kaikki ainekset kulhoon ja vatkaa sähkövatkaimella "jonkin aikaa", siis joitakin minuutteja. Kuorrutetta tulee aika reiliusti, että siitä riittää kyllä vaikka kakun tekisin isompaan vuokaankin, jolloin tietysti kakku on matalampi.

Enjoy!


Tällä kertaa meitä oli paikalla itseni ja emännän lisäksi Palanutta siirappia Marika ja Sydämellä tehtyä Katja. Kiitos, naiset, seurasta ja nähdään taas! :)

Laura

lauantai 28. tammikuuta 2017

villasukat ja muita juttuja







Ei tämä nyt lähtenytkään niiiiin reippaasti tämä bloggausvuosi käyntiin, heh. Vuosikatsauskin ihan vaiheessa ja nyt tuntuu, ettei oikein enää jaksais jatkaakaan. :D Mutta katsotaan, itseäni vartenhan tätä teenkin. (Pitää aina välillä muistuttaa itselleen tästä) Mietin muuten yks päivä tätä mun someilua, kun luin erään tubettajan "vinkkejä". Siinä sanottiin mm. että instassa kannattais aina käyttää samaa filtteriä. Mietin siinä, että mun instatili on kyllä yks sillisalaatti, ja totesin että niin, ihan kun tää mun blogikin. Tässä ei ole tavallaan mitään punaista lankaa. Tai no joo, ehkä se, että tää on tavallaan (siistitty) päiväkirja. Kotia, reseptejä, reissuja, joskus jotain mietintöjäkin. No mutta, mulle tää on sopiva tapa toimia. :)

Mutta mitäpäs tänne, kaikenlaista! Sain opinnotkin valmiiksi tällä erää! Jee! Yksi taakka pois harteilta, ihana tunne! Ja vielä kiitettävällä arvosanalla, vaikka itselle ajatus oli että kunhan saan suoritettua. Tietenkin sitä nyt halusi tehdä hyvää jälkeä, mutta jotenkin tässä elämänvaiheessa en asettanut rimaa kovinkaan korkealle. Mutta hyvä näin, tosi hyvä! (wuhuuuu!)

Seuraaviin opintoihinkin oon jo hakenut, mutta epäilen ettei mun pisteet riitä vieläkään... Harmittaa vähän jo valmiiksi, koska syksyksi ei ole mitään muuta tiedossa. Työt mulla päättyy kesäkuun puolessa välissä ja sitten...? No, aika näyttää.

Tammikuukin alkaa jo vedellä viimeisiään. Onhan tätä jo kestänytkin. Jännä, miten tammikuu tuntuu aina niin pitkältä. Uudesta vuodesta ja varsinkin joulusta tuntuu olevan jo monta kuukautta, ihan hassua! Helmikuu yleensä onkin sitten ihan minikuukausi, joka suhahtaa ohi huomaamatta. Onhan se tietty lyhyempikin, mutta silti!

Eilen illalla sain vihdoin aloitettua Muita ihania -talvisukat. Ne on niin ihanat! <3 Viime vuonna katselin mm. instassa kuvia kun ihmiset teki kaikkia ihania muitaihania -sukkia, mutta jostain syystä en itse ole saanut aloitettua. Koulussa tytöt aloitti tammikuussa käsitöissä lankatyöt ja yllättäen sitten innostuin niistä taas minäkin. En ole osannut isoäidin neliötä, mutta nyt sitten opettelin sen ja virkkailin muutamana iltana niitä. En tiedä mistä taas putkahti muitaihania -sukat eteen ja pari iltaa "suunniteltuani" päätin sitten eilen illalla aloittaa. Toki hurahdin hommaan ja ilta vähän venähti (kun aloitinkin vasta nukkumaanmenoaikaan... :D ) yön puolelle... Kuvassa näkyy missä olen nyt menossa. Oli pakko jättää nuo hetkeksi tauolle, kun ei ole sopivaa lankaa.. Onneksi ollaan kohtapuoliin lähdössä kylille niin käyn sitten jossain kaupassa vähän täydentämässä lankavarastoa. ;) Illalla jatkuu sukat.

Me ollaan tosiaan siis lähdössä kohta lasten kanssa tuonne "keskustaan". Mennään siskon ja siskontytön kanssa katsomaan Onnelia ja Annelia leffaan! :) Tai esikoinen jää siskolle, häntä ei tuo leffa kiinnosta... Huomenna olis sitten blogitreffejä tiedossa, kivaa sekin! :)

Mukavaa lauantaita!

Laura

perjantai 6. tammikuuta 2017

Vuosi 2016 - tammi-huhti

Vuosi vaihtui ja tänään on loppiainen. Kolme päivää lomaa, joista yksi siis jo ehtoopuolella. Käytiin katsomassa miehen lentisturnausta ja kahvittelemassa anopin eilisia synttäreitä (ja muistin tänään että meillähän tuli miehen kanssa eilen 15v. yhteiseloa täyteen! :o ) ja nyt ollaan siis kotona ja odottelen, että mun sisko tulee hakemaan lapset yökylään, että mä voin tehä opiskelutehtävää.... Sisko siis vähän extempore ehdotti tälläistä, kiva juttu!

Mutta, tässä odotellessa tuli mieleen, että josko tekisi vähän katsausta viime vuoteen. :) En ala nyt aiempien vuosien tapaan tekemään kuvakollaaseja, vaan katselin viime vuoden kuvia koneelta ja laittelen niitä nyt höpinöiden kanssa tähän.


Tammikuu 2016





Tammikuussa meillä blogin mukaan sairasteltiin (en olis kyllä muuten muistanut :D ) ja leivoin marjapiirakkaa. Käytiin Helin luona kylässä blogityyppien kanssa, mutta en sieltä napsinut kummemmin kuvia, muuta kuin matkalla oli pakko pysähtyä kuvaamaan taivasta, kuva siis yllä. Aika tavallinen tammikuu ollut, olin töissä tuolla missä nytkin ja pakkanen paukkui.


Helmikuu 2016










Helmikuun kuvia katsellessa eteen tuli vähän surullisia juttuja kun jouduimme luopumaan rakkaasta kissastamme Tiuhtista. Tiuhti oli minulla n. 15 vuoden ajan, joten suru oli suuri, mutta muuta ei voinut kun kissa-vaarilta petti munuaiset. Kuva on otettu ennen eläinlääkärille lähtöä.
Helmikuussa oli ilon hetkiäkin kun vietimme iltaa kaveri-pariskunta-porukalla, kävimme blogitreffeillä Marikan luona ja ostin näemmän ekat kevätesikotkin. :)
Laskiaispulliakin leivottiin. Kävimme eräässä laskiaistapahtumassa ja muistan kun kotimatkalla pysähdyin kaupassa, koska olisin halunnut ostaa pakastepullia, mutta ne oli kaikki loppu. :D Joten jouduttiin ihan leipomaan sitten. ;)


Maaliskuu 2016









Maaliskuussa on ulkoiltu ja vietetty pääsiäistä. Muistan, että aloin myös pikkuisen haaveilla uudesta kissasta, vaikka helmikuussa olikin tuntunut siltä, ettei meille enää kissaa tule. Miehen pehmitys siis alkoi... ;) Kuvailin myös erikoisen kauniita tulppaaneja ja olin viimeisiä päiviä töissä. Ostin uusia keväisiä tyynyliinoja olkkarin sohville.


Huhtikuu 







Huhtikuulta ei paljoa kuvia löydy, Työt oli loppunut ja tein kasvatustieteen perusopintoja typykän hoitopäivinä. (Joo, enemmänkin olis voinut tehdä, niin olisivat nyt kaikki suoritettuina...) Kummitytön ratsastustuntia olen käynyt kuvaamassa ja kuvien perusteella sain äidiltä mehulingon tuolloin. Sain kuulla, että tuohon lähes naapuriin on minä päivänä hyvänsä syntymässä kisuja ja niin ne sitten huhtikuun puolessa välissä syntyivätkin. Iiih, miten innoissani olin! :)

--------

Tässä alkaa nyt kuvia kertyä sen verran, että taidan jatkaa toisella kertaa. Mukava näitä kuvia selailla ja muistella edellisvuotta. Yksi lupaus tälle vuodelle voisi olla, että kuvaan enemmän myös ihan kameralla. Nykyään kun kuvia napsii enemmän vaan kännykällä, ja niitä kun ei tule koneelle siirrettyä... 

Mukavaa loppiasen iltaa! :)

Laura